What has worked in investing? Osa 3: Osingot

Kirjoitussarja hyvin tuottaneista sijoitustaktiikoista jatkuu otsikon mukaisesti osinkoihin liittyen. Osingot tuntuvat olevan meille suomalaisille huomattavan tärkeitä päätellen median kirjoitusaktiivisuudesta niitä kohtaan. Osinkokauden ollessa kuumimmillaan useimpien talouslehtien artikkelit pursuavatkin tietoa osinkoihin liittyen. Näistä lehdistä voi lukea listauksia, jotka kertovat mitkä yritykset tulevat maksamaan parhaat osingot tulevana keväänä. Varsin harvoin kuitenkaan näkee artikkeleita, joissa käsitellään millainen vaikutus osingoilla tai osinkotuoton suuruudella on ollut havaittuun sijoitusmenestykseen.

Korkea osinkotuotto

Osakkeet, joiden osinkotuotto on ollut korkea on  havaittu tuottavan huomattavasti paremmin matalan osinkotuoton osakkeisiin verrattuna. Tällaisen havainnon on muun muassa tehnyt Michael Keppler, joka tutki edellä mainittua ilmiötä maailman laajuisesti vuosien 1969 ja 1989 välillä. Tutkimuksessaan Keppler jakoi eri maiden osakemarkkinat neljään osaan niiden osinkotuoton perusteella. Osakemarkkinoiden jaottelu tarkastettiin kvartaaleittain ja tarvittavat muutokset tehtiin niihin, mikäli osinkotuotoissa oli tapahtunut muutoksia.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että niiden maiden osakemarkkinat tuottivat parhaiten, joiden osinkotuotto oli korkein. Tuottoerot korkeimpien ja matalien osinkotuotto% maiden välillä olivat tarkasteluaikavälillä huomattavat. Ero kahden ääripään välillä vuosituotoissa oli 12,8%.

Myös Credit Suisse pankin osakeanalyytikot tutkivat osinkoilmiötä S&P 500 indeksiin vuosien 1980 ja 2006 välisenä aikana listattuina olleilla osakkeilla. Testatakseen osinkoilmiön vaikutusta osaketuottoihin analyytikot jakoivat osakkeet kymmeneen eri portfolioon osinkotuoton perusteella. Tutkimuksessa havaittiin vastaavan laisia tuloksia, joita myös Kepler oli saanut aiemmin: korkeiden osinkotuotto osakkeiden todettiin menestyneen paremmin kuin matalien osinkotuotto osakkeiden. Poikkeavaa edellä esitetystä tutkimuksesta kuitenkin oli, että korkeimman osinkotuoton portfolio ei tuottanut testiaikavälillä parhaiten. Eniten tuottivat toiseksi ja kolmanneksi suurimpien osinkotuottojen salkut.

Osinkotuotto ja Payout-ratio

Credit Suissen analyytikot tutkivat myös millainen vaikutus osaketuottoihin on erisuuruisilla payout- ratioilla ja osinkotuotoilla (Payout- ratiolla tarkoitetaan kuinka suuri osuus yrityksen tuloksesta maksetaan omistajille osingon muodossa). Analyytikot huomasivat, että matala payout-ratio yhdistettynä korkeaan osinkotuotto%:iin johtivat merkittävän hyvään sijoitustulokseen. Myös korkealla payout-ratiolla sekä matalalla osinkotuotolla havaittiin olevan riippuvuussuhde tulevaisuuden osinkotuottoihin – Tosin verrattavan huonoihin, joka ilmenee alla olevasta graafista.

Kotimaan pörssi ja osinkosalkut

Edellä mainittujen tutkimusten perusteella poimin kotimarkkinoille listattujen osakkeiden joukosta potenttiaaliset kandidaatit osinkosalkkuihin. Ensimmäiseksi muodostin osinkotuottoon perustuvan salkun, joka sisältää viisitoista parasta osingonmaksajaa.

  

Listan osakkeet maksavat kaikki yli viiden prosentin osinkotuottoa, joten voidaan todeta, että Suomesta löytyy mielenkiintoisia sijoituskohteita pelkän osinkotuoton perusteella. Useiden yritysten, kuten Elisan, Keskisuomalaisen ja UPM:n, korkea osinkotuotto tosin kertoo niiden vähäisistä kasvu mahdollisuuksista, jolloin ne pystyvät (joutuvat) maksamaan suurimman osan tuloksestaan omistajille. Ilman kasvua listan osakkeiden osingot uhkaavat jäädä paikalleen tai jopa laskevan nykytasosta.

Toiseen salkkuun valitsin parhaiden osingon maksajien joukosta viisitoista yritystä, joiden payout-ratiot olivat pienimmät. Olen poistanut listalta ne osakkeet, joiden payout-ratio oli negatiivinen. En siis huoli listalle osakkeita, jotka maksavat osinkoa negatiivisesta tuloksesta huolimatta.

Listan kärkipaikkaa pitää hallussaan jälleen Saga Furs, jonka korkea osinkotuotto ja matala payout- ratio näyttävät kieltämättä houkuttelevilta. Sagan kohdalla sijoittajat eivät selvästikään usko yhtiön pystyvän jatkamaan nykyisellä tulos- ja kannattavuusuralla, koska Sagan osake löytyy myös muilta muodostamiltani arvostrategialistoilta (P/B ja P/E). 

Yllä olevalta listalta minua kiinnostavat eniten Sampo, Fortum ja TeliaSonera, jotka kaikki löytyvät jo salkustani. Mielestäni edellisellä kolmikolla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa tulostaan tulevaisuudessa, jonka seurauksena niiden osingotkin tulisi kasvaa tämän kevään tasosta tulevina vuosina. Keskisuomalaisen osakkeet ovat sen sijaan myyntilistallani odottamassa uutta omistajaa, koska en usko yrityksen oleva hyvä sijoituskohde pitkällä tähtäimellä.

Muodostin molempien listojen perusteella salkut Kauppalehden oma raha palveluun. Tulen vertaamaan niiden kehitystä vuoden aikana Seligsonin Suomi ETF:ään nähden selvittääkseni voiko yksinkertaisella arvolistauksella voittaa indeksin tuoton kuten tutkimuksissa on todettu olevan mahdollista.

Lopuksi

Vaikka tutkimustulokset ovat osoittaneet, että pelkän korkean osinkotuoton perusteella voidaan poimia tuottava osakesalkku, en itse käyttäisi koskaan ainoastaan yhtä tunnuslukua ostopäätöksen perusteena. Käytän mielummin useiden osake- ja yrityspiirteiden yhteenvetoa, kuten esim. Buy & Hold osakkeiden kohdalla arvostan mm. korkeahkoa osinkotuottoa yhdistettynä matalaan payout-ratioon ja kasvavaan tulokseen. Tällaisten yritysten osingot ovat suhteellisen turvatut, koska niiden tuloksesta vain osa maksetaan osinkoina omistajille. Samaan aikaan yrityksille jää osa tuloksesta käyttöönsä, jolla ne voivat huolehtia myös tulevaisuuden osingonmaksukyvystä panostamalla kannattavaan kasvuun. Tällaisen yhtiön osakkeita voin huoletta omistaa, koska tiedän sen pystyvän kasvattamaan vuodesta toiseen minulle suuntautuvia kassavirtoja. Suomesta ei tosin löydy kuin kourallinen jos sitäkään tasaisesti osinkovirtaa sekä tulosta kasvattavia yrityksiä. Siksi olen kääntänyt katseeni myös Yhdysvaltain markkinoille, joilta löytyy useita kriteerit täyttäviä vaihtoehtoja. Mutta niistä sitten myöhemmin lisää.

Lähteet: Tweedy, Brown Company LLC - What Has Worked In Investing (2009), Pörssisäätiö, Kauppalehti.fi