Sivut

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Hyvä sijoittaja vai ahkera työntekijä?



Kuulen usein sanottavan, että sijoittamisen aloittaminen on haastavaa. Varmasti useimmat muutkin ovat kuulleet mm. seuraavista syistä miksi sijoittaminen ja sen aloittaminen on vaikeaa:
  • "Minulla ei ole aikaa ruveta opiskelemaan ja tutkimaan sijoittamisen saloja tuntikaupalla päivässä. Mielummin käytän aikaa johonkin mistä pidän ja annan muiden, joilla on aikaa, rahaa ja osaamista harrastaa sijoittamista."
  • "Ei rikastuminen työnteolla ole mahdollista."
  • "Enhän minä kuitenkaan edes pysty saavuttamaan sellaisia tuottoja, että sijoittamisesta jäisi jotain käteen."
  • "Suuri riski menettää rahansa"
  • "Sijoittaminenhan vaatii paneutumista ja siinä onnistuminen edellyttää osakkeiden edes takaista myyntiä ja ostamista."
  • "Vain ammattilaiset voivat saavuttaa sellaisia tuloksia, että sijoittaminen kannattaa."

Minua ärsyttää edellä esitetyt kommentit varsinkin siitä syystä, että ihan niin kuin sijoittamisessa pärjääminen edellyttäisi jotain +160 ÄO:ää! Edeltävä saattaa hyvinkin olla seurausta siitä, että mediassa virheellisesti korostetaan sijoittamisen vaikeutta ja vaarallisuutta, joka entisestään nostaa rimaa aloittaa rahan laittaminen sivuun kasvamaan korkoa. Tällaiset uutisotsikot eivät varmasti ainakaan laske ihmisten ennakkoluuloja sijoittamista kohtaan: Linkki1, Linkki2, Linkki3.

Mielestäni sijoittamisessa voi aivan hyvin pärjätä vaikka keskittyy siihen minkä osaa parhaiten - työntekoon. Tai paremmin sanottuna; työnteon, säästämisen ja sijoittamisen yhdistelmällä voi päästä hyvään lopputulokseen. Oli älykkyysosamäärä sitten 80 tai 150!

Demonstroin jo aiemmassa kirjoituksessani, että mielestäni tavallisella työssäkävijällä on mahdollisuus vaurastua työuransa aikana, mikäli hän 1) päättää tehdä näin, 2) aloittaa tarpeeksi aikaisin ja 3) seuraa orjallisesti suunnitelmaansa. Vaurastumisen kaava ei todellakaan ole vain rikkaiden hallussa, mutta sen toteuttamiseen vaadittava tahto voi olla eri asia.


Sijoittaja Simo Vs. Työntekijä Timo

Tasaisesti sijoitettavan kuukausisumman koolla on uskomattoman suuri vaikutus lopputulokseen - suurempi kuin mitä moni saattaisi etukäteen ajatella. Verrataan esimerkin vuoksi kahta henkilöä, Simo Sijoittajaa ja Timo Työntekijää, joiden sijoitusosaamisessa on huomattavia eroja.

Henkilöistä sen verran, että Simo on todella lahjakas sijoittaja ja Timo ahkera työntekijä. Molempien peruspalkasta jää kaikkien kulujen jälkeen 300 euroa kuussa ylimääräistä rahaa, jonka he laittavat sijoittamiseen.

Simo ei tyydy sijoittamaan rahojaan tylsästi indeksirahastoihin tai ETF:iin, koska hän uskoo saavuttavansa markkinoita parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä. Simo uskoo voittavansa markkinoiden 8% keskimääräisen tuoton kahdella prosentilla vuosittain, jos hän panostaa yritysanalyyseihin ja markkinoiden seuraamiseen 2 tuntia joka arkipäivä.

Timoa ei taas voisi vähempää kiinnostaa markkinoiden tai yritysten seuraaminen aktiivisesti, joten hän tyytyy markkinatuottoon mukisematta. Lisäksi indeksisijoittamisen vaivattomuus ja ajansäästö huokuttaa häntä. Hän tosin nauttii omasta työstään ja on siksi valmis tekemään tunnin ylitöitä maanataista torstaihin, josta hän saa korvaukseksi vaatimattomat 15 euroa tunnilta. Lisätyö on kuitenkin tunnin vähemmän työtä päivittäin kuin mitä Simo Sijoittaja on valmis tekemään sijoitustensa eteen. Saamansa ylityörahat Timo on valmis laittamaan sijoituksiin kartuttamaan korkoa, jotta Simo ei pääsisi täysin karkaamaan tavoitettamattomiin paremman tuotto% vuoksi.



Henkilö KK-säästö Ylityötunnit kk Ylityökorvaus/h Vuosi tuotto KK tuotto Säästöaika kk
Simo Sijoittaja  300 € 0  -   10 % 0,7974 % 240
Timo Työntekijä  300 € 16  15 € 8 % 0,6434 % 240
 
Miltä kahden edellä mainitun henkilön varallisuus sitten näyttää 20 vuoden päästä. Kumpi on mahdollisesti vetää pitemmän korren kerääntyneen varallisuuden määrällä mitattuna? Kannattiko Timon olla huolissaan siitä, että hänellä ei ole samanlaista taitoa tai kiinnostusta sijoittamista kohtaan kuin Simolla? Alla oleva graafi paljastaa vastuksen.


Varallisuuskertymät 20v ajanjaksolla

Laitetaampa sama vielä kaavioon numero muodossa:



Henkilö KK-säästö Ylityötunnit kk Ylityökorvaus/h Vuosi tuotto KK tuotto Säästöaika kk Summa 20v päästä
Simo Sijoittaja  300 € 0  -   10 % 0,7974 % 240  215 478 €
Timo Työntekijä  300 € 16  15 € 8 % 0,6434 % 240  307 259 €


20 vuoden päästä Timolla on lähes 100 000 euroa enemmän varallisuutta kuin Simolla! Näyttää siis siltä, että loppujen lopuksi säästetyllä summalla on enemmän merkitystä kuin parin prosentin saavutetulla ylituottolla varsinkin kun sijoittaminen aloitetaan nollasta. On huomattavaa, että laskutoimitukseni ei ota huomioon kaupankäyntikustannuksia tai veroseuraamuksia. Lisäksi nykyajan markkinoilla ylituoton saavuttaminen vaatii huomattavaa panostamista lukemiseen ja tiedon analysoimiseen. Myös markkina-anomalioiden hyväksikäyttäminen vaatii tietotaitoa, jota ei saa kuin tutustumalla aiheeseen ja opettelemalla niiden hyväksi käyttöä intohimoisesti. Silti ei ole olemassa minkäänlaisia takeita siitä, että näin toimimalla voitaisiin löydä markkinat. Nämä seikat huomioon ottaen kahden prosentin nettoylituotto olisi jo todella hyvä suoritus keneltä tahansa sijoittajalta.

Tekemäni laskutoimituksen perusteella Timon ei pidä missään nimessä panna päätään pensaaseen vaikka hän ei ole yhtä kiinnostunut tai valmis laittamaan aikaansa sijoittamiseen kuin Simo. Itse asiassa nyt Timolle jää päivittäin enemmän aikaa häntä kiinnostavien asioiden parissa eikä hänen tarvitse käyttää osakkeiden analysointiin kallisarvoista aikaansa. Tästä huolimatta sijoitustulos on loistava ja Timo voi käyttää rahat 20 vuoden päästä vaikka ennen aikaiseen eläkkeeseen tai ihan mihin vaan. Ainakin Timolle jää enemmän rahaa käteen kuin Simolle!

Sijoittamisen ei siis todellakaan tarvitse olla mitään rakettitiedettä. Kenties yksi parhaista ratkaisuista on laittaa joka kuukausi sivuun rahaa useisiin (automaattisesti!) indeksirahastoihin, joiden avulla saa laajan toimiala- ja maantieteellisen hajautuksen. Toinen vaihtoehto on ostaa pörssistä esimerkiksi koko maailman kattavaa ETF:a, josta hyvänä esimerkkinä voin antaa iSharesin tai Vanguardin matala kustannuksiset rahastot. Varsinkin jos kuukausittainen säästösumma on pieni niin välityspalkkioiden minimoimiseksi indeksirahastojen alhaiset (tai olemattomat) merkintäpalkkiot puoltavat niiden valintaa. Toisaalta sijoittaja voi esimerkiksi tehdä ostot kahden kuukauden välein ETf:in, jolloin kaupankäyntikustannukset pysyvät kohtuullisina.

(Voit myös itse pyörittää esimerkin numeroita lataamalla tästä excel-kaavion.)

Lopuksi

Nyt joku lukija tietysti ihmettelee (aiheesta), että miksi sitten Osinkopuun kirjoittaja harrastaa aktiivista sijoittamista osakkeisiin eikä suosi indeksituotteita. Jos toimisin täysin rationaalisesti, niin tottakai minun pitäisi käyttää ainoastaan tai ainakin pääasiassa indeksituotteita sijoitusratkaisuina. Minulle sijoittaminen on kuitenkin opintomatka, jonka aikana haluan oppia mahdollisimman paljon sijoittamisesta, rahoituksesta sekä taloudesta ylipäätänsä. Harrastamalla aktiivista sijoittamista tulen tutustumaan kaikkiin edellä mainittuihin osa-alueisiin huomattavasti tarkemmin kuin jos sijoittaisin pelkästään indekseihin. Lisäksi oma stragiani on nauttia osinkovirrasta, eikä jemmata rahoja vuodesta toiseen arvo-osuustililläni. Siksi esim. ETF:ien käyttö on hieman haasteellista niiden verokohtelun vuoksi. Jos ETF:n ja indeksirahastojen tuotto-osuuksia verotettaisiin samalla lailla kuin pörssiyhtiöiden osinkoja, niin käyttäisin varmasti näitä tuotteita enemmän hyödykseni. Tällä hetkellä on kuitenkin niin selvä ero verotuksessa (21% vs 30/32%) osinkojen hyväksi, että en halua luovuttaa verottajalle ilmaista lounasta sijoitustuotoistani.

Otan kuitenkin sen verran vinkkiä kirjoituksesta, että asetan yliopistosta valmistumistavoitteeksi ensi vuoden kesäkuun. Aikaistan siis valmistumisaikatauluani yli puolella vuodella aiemmin suunnitelemastani. Päätöksen seurauksena kuukausittainen säästötavoite voi olla hankala täyttää, mutta mielummin valmistun aikaisemmin kuin kulutan koulunpenkkiä vielä ylimääräiset 6 kuukautta marginaalisella (pienellä) palkalla.

Kirjoittaja ei omista teksitissä mainittuja ETF:a. Kirjoittajalla on kuitenkin osuuksia Seligsonin indeksirahastoissa sekä Lyzorin Venäjä ETF:ssa.


19 kommenttia:

  1. Olen samaa mieltä, että ihmisillä on todella erikoisia käsityksiä sijoittamisesta. Tässä muutamia poimintoja keskusteluista joita olen viimeaikoina käynyt:

    "pitää olla sisäpiiritietoa..."
    "pitää olla onnekas..."
    "pitää olla iso pääoma..."
    "pitää olla todella paljon taitoa..."
    ... muuten ei onnistu.

    En periaatteessa edes ihmettele: valtamedia on jossain mielessä onnistunut demonisoimaan sijoittamisen onnistuneesti. Jokainen varmasti tietää sen Pertti-enon joka hävisi nokiaan tuhansia euroja. Siihen ei tietenkään myöskään helpota se, että foorumilla, jossa on mahdollisesti eniten sijoittajia (eli kauppalehden foorumit) suurin osa ihmisten ulosanneista on päättömiä ostosuosituksia ja nokian rommausketjuja. Muutamia asiapostaajiakin onneksi löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskustelupalstoihin kannattaa suhtautua aina suurella varaukselle siksi, että koskaan ei tiedä mikä on kirjoittajan motiivi. Osaamisentaso tulee kyllä nopeasti esille, kun seuraa kirjoittajan muutamaa edellistä postia.

      Kauppalehden sivuilla on varmasti asiansa osaavia kirjoittajia, mutta se on houkutellut liikaa mainitsemiasi tyhjän kirjoittajia, joiden mielipiteillä tai kommenteillä ei ole mitään käyttöä. En jaksa ainakaan itse käyttää aikaa lukemalla viestiketjuja läpi yhden hyvän postauksen toivossa. Muutamia suomalaisia blogeja on miellyttävä lukea,koska niistä voi olla jo etukäteen varma sisällön laadusta!

      Poista
  2. Tämän blogauksen minä esitän tutuilleni, kotka seuraavan kerran valittavat sijoittamisen ja ennenkaikkea säästämisen mahdottomuutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista!

      Olen huomannut, että tuttujen taivuttaminen sijoittamiseen ei aina ole helppoa...

      Poista
  3. Kertakakkisen hieno kirjoitus, joka antaa ajattelemisen aihetta jokaiselle sijoittajalla, kuten myös ihmisille, jotka sitä ei vielä tee. Omalla kohdallani tulen nostamaan sivuun laitettavaa summaa seuraavalla verkkopankki käynnilläni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista!

      Automatisointi ei ole ainakaan huono tapa pakottaa itsensä säästämään.

      Poista
  4. Junger antaa sijoitusneuvon piensijoittajille: Luukku 13

    VastaaPoista
  5. Hyvä kirjoitus josta itse kunkin kannattaisi ottaa oppia. Erityisen hyvä pointti on käyttää sijoitusasioiden seuraamiseen käytettävä aika lisäansioiden hankkimiseen. Täytyy myöntää, että omakin sijoitusomaisuuteni karttuisi tällä tavalla todennäköisesti huomattavasti suuremmaksi.

    Yhteen kohtaan ajatus:

    "Jos ETF:n ja indeksirahastojen tuotto-osuuksia verotettaisiin samalla lailla kuin pörssiyhtiöiden osinkoja, niin käyttäisin varmasti näitä tuotteita enemmän hyödykseni. Tällä hetkellä on kuitenkin niin selvä ero verotuksessa (21% vs 30/32%) osinkojen hyväksi, että en halua luovuttaa verottajalle ilmaista lounasta sijoitustuotoistani."

    Voithan ostaa vaikka (Seligsonin) indeksirahastoja, jolloin saat minimoitua harmilliset veroseuraamukset, mutta samalla nautit indeksituotoista pienillä kuluilla.

    Toisaalta haluat kertomasi mukaan osinkovirtaa, joten et siitä syystä harkinne tätä. Voisit kuitenkin helposti "tehdä osingot itse" myymällä silloin tällöin osan indeksirahastoista. Se ei ole automaattista, mutta johtaa tasan samaan lopputulokseen.

    Just a tought! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommenteista!

      Tekemällä osingot itse tulisin maksamaan kuitenkin enemmän veroja, koska rahastojen myyntivoittoja verotetaan 30% pääomatuloverokannan mukaan.

      Poista
    2. Jep, niinhän se on että veroja menee hieman enemmän tuolla tavalla.

      Ihan ok vaihtoehto kuitenkin, varsinkin jos laskee 9 %:lle lisäveroja vaihtoehtoiskustannuksen samasta lähtökohdasta kuin kirjoituksessasi. 9 % veroero vs. omat lisäansiotunnit jotka säästetään osakeanalyysistä. En tarvinne edes exceliä tähän, vaan luulen että kannattaisi, riippuu toki ansiotasostasi :)

      Mutta saivarteluahan tämä. Kukin tyylillään - omani on sekoitus indeksejä ja suoria sijoituksia.

      Poista
    3. Kukin taplaa omalla tyylillään ja useilla eri strategioilla voidaan päästä hyvään lopputulokseen -> Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa harrastaa sijoittamista/vaurastumista.

      Poista
  6. Juu eli Timo Työntekijä siis tekisi ylitöitä neljänä päivänä viikossa 20 vuoden ajan vai?

    Ja sijoittaisi tämän saadun 240€ enemmän joka kuukausi eli yhteensä 540€ joka kuukausi, Timo Työntekijä ei taida olla kuitenkaan perusduunari?

    Oliko 15€:n tuntipalkka käteen jäävä vai brutto?

    Eli elelisi ilmeisesti poikamiehenä ja silleen vuokrakämpässä ilman autoa ja muuta elemää. Työpaikkakin saattaisi tässä ajassa vaihtua, mutta aina uudessa paikassa Timo voisi tällä oletuksella tehdä ylitöitä, joista vielä työnantaja suostuisi maksamaan? Saako muuten tehdä ylitöitä noin paljon vuodessa?

    Onko Timo ikinä lomalla? Jos hänellä on lomaa esim 5-6 viikkoa vuodessa, än ei voine lomapäivinä tehdä ylitöitä?

    Sairastaako Timo ikinä? Tällöinkään ei voine ylitöitä tehdä?

    Muuten hyvä esimerkki, mutta toisaalta on sanomattakin selvää, että sijoitusvarallisuus kertyy nopeammin, jos lisäät kuukausipanostustasi vaatimattomat 80% 20 vuoden ajaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitkö nyt metsää puilta?! Tekstin tavoitteena ei ollut todellakaan kaikkien yksityiskohtien loppuun asti viilaaminen, vaan herättää ihmiset ajattelemaan mikä todella on tärkeää ja kannattavaa vaurastumiseen pyrittäessä.

      Ylityöt ovat vain yksi esimerkki miten tulovirtaa voi saada lisää hyödyntämällä omia taitoja. On olemassa monia muitakin tapoja missä oma osaaminen voi luoda toisen tulon perustyön lisäksi (freelance, toinen työ, konsultointi, jne.). Vain oma mielikuvitus on näissä rajana. Olennaista on, että parempaan sijoitustulokseen pyrittäessä on siihen uhrattava paljon aikaa (oppiminen/toteuttaminen), jonka voi myös käyttää extratulojen hankintaan. Monessa tapauksessa tulojen ja säästösumman kasvattaminen on 1) helpompaa, 2) hyöty todennäköisempää.

      Tavoittelemalla parempaa sijoitustulosta samaan aikaan kun kerääntynyt pääoma on pieni, on parin %-yksikön ylituotolla paljon vähemmän merkitystä kuin tulojen (ja säästösumman) maksimoinnilla. Vasta kun sijoitussummat alkavat olla huomattavan merkittäviä alkaa säästösumman merkitys pienentyä ja sijoitustuloksen kasvaa.

      Tekstin esimerkissä pääoma pitäisi olla lähemmäs 150 000 euroa, että kahden %- yksikön ylituotolla olisi alkaisi olla suurempi merkitys kuin ylimääräisellä säästöllä. Kenellä yksityissijoittajalla on tälläinen sijoitusvarallisuus varsinkin nuorella iällä? Ei juuri kenelläkään.

      Tottakai paras tapa kartuttaa varojaan olisi yhdistää korkea tuotto ja suurempi säästösumma, mutta se ei ole ihan helppoa. Mahdollista, mutta ei yksinkertaista.

      Poista
  7. Näin hieman metsääkin!

    Ja ymmärsin pointinkin, kiitoksia siitä.


    Tekstini oli tarkoituksella hieman provosoiva, tarkoitukseni oli myös herätellä, mikä on todella tärkeää, pointin ymmärtänet sitten kun olet työelämässä ja olet perheellinen, jos ehdit sellaisen perustaa kroolatessasi tulovirroissasi...

    Lisätöillä/ajankäytöllä saa varallisuutta, jos sen kokee elämäntehtäväkseen, mutta sillä ei saa menetettyä aikaa takaisin..

    VastaaPoista
  8. Hyvä näin! Sijoittaminen ja säästäminen ei ole tosiaankaan koko elämä. Jos olet lukenut aikaisempia postejani, niin tavoitteeni ei todellakaan ole säästää ja sijoittaa kaiken muun kustannuksella. Enemmänkin niin päin, että sijoituksista saatava tulovirta parantaisi elämänlaatua. Mielestäni sijoittaminen on onnistunut silloin parhaiten kun se mahdollistaa tiettyä vapautta elämiseen, taloudellista turvaa ja jopa riippumattomuutta.

    Ja työntekemisestä vielä, että on sitäkin tullut jo tehtyä jonkin verran. En ole 21 v. opiskelija, joka ei olisi päiväkään tehnyt töitä... päin vastoin. Ikää ja työhistoriaa on takana hieman enemmän.

    VastaaPoista
  9. Juu seurattu on ja luettu hyvää blogiasi pitempään! Sori, ei ollut tarkoitus olla liian kärkäs.


    Tuli vain tunne, että täytyi muistuttaa/herätellä kaikkia kuitenkin, ettei säästä elämäänsä hengiltä.

    Mielestäni tulotasosta riippumatta semmoinen 10% perheen nettotuloista voisi olla sopiva summa säästöön/sijoituksiin kuukaudessa (tai no toki enenmmän isoista tuloista) ja toisaalta jos ei tuollaista osuutta pysty laittamaan, niin sitten on talous liian tiukilla eli käytännnössä menot liian suuret. Tällöin pienikin poikkeava meno keikauttaa pahasti.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina kun saadaan aikaan keskustelua, niin se on hyvästä. Joten kiitos mielipiteestäsi, vaikka en alkuperäistä kritiikkiä täysin allekirjoitakkaan.

      10% prosenttia voi olla hyvä lähtökohta, mutta sillä ei vielä pääse kuuhun. Kuten sanoit, niin mikäli työssäkävijä ei pysty säästämään edes 10%:ia tuloistaan, niin on hänen talous asetettu liian tiukalla (vrt. esim. suomalaiset ja ehdotettu lainakatto...).

      Poista
  10. Entä inflaation (esim 3%) vaikutus lukujen latistajana. Äkkiä laskien 20 vuoden takana oleve 215te kutistuu nykyrahassa 119te ja 317te kutistuu 175te nykyrahaan.
    Pitkän aikavälin säästölaskelmat näyttävät liian ruusuisilta, jos niissä ei huomioi rahanarvon laskua.

    VastaaPoista
  11. Inflaatio on tottakai olennainen osa lopullista sijoitustulosta. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan ole punainen lanka laskea sijoitustulosta millin tarkasti kohdilleen vaan pointti on aivan muualla:

    1) Sijoittamisen ei tarvitse olla rakettitiedettä
    2) Sijoittamisessa voi pärjätä varsin hyvin vaikka ei uhraa koko aikaansa markkina- ja osaketutkimukselle
    3) Todennäköisesti vaurastumisen kannalta on parempi maksimoida tulovirtoja kuin keskittyä parin %-ykikön ylituoton metsästämiseen

    VastaaPoista